Menestystarinat

Navetassa on kiva olla

Julkaistu 4.10.2019

Marjo ja Ari Ahosen karja oli jo jonkun aikaa hätyytellyt 12 000 EKM kilon rajaa. Tavoite jäi pitkäksi aikaa saavuttamatta huonon tuurin ja vastoinkäymisten vuoksi. Viime vuosi korjasi tilanteen komeasti, kun 12 000 kilon raja ylittyi tuhannella kilolla ja tulos nousi aina 13 028 EKM kiloon.

Jokimaan tila syntyi sodan jälkeen. Marjon isovanhemmat Antti ja Maria lapsineen asettuivat Askolaan August Eklöf Ab:n tilalle, jonka 12 karjalaisperhettä ostivat. Karja seurasi mukana, ja Marjon äiti Eila kävelikin nuorena tyttönä kuuden lehmän kanssa Porvoon asemalta uuteen kotiin.

Rakennejalostuksella liikkeelle

Eilalla oli kolme veljeä, mutta he olivat lapsettomia, joten tila sekä 26-päinen karja siirtyi Eilalta Marjon, 54, ja Arin, 55, haltuun 1986. ”Tuotosseurannassa karja oli ollut jo vuodesta1952 lähtien. Äiti oli innokas jalostaja, mutta rakenteessa oli parantamisen varaa. Aloitimme heti rakenteen jalostuksen ja kiintiöitä haimme useasti”, Marjo kertoo alkuvuosista.

Vanha parsinavetta vaihtui uuteen vinokuivikepihattoon 1995 ja lehmämäärä kasvoi 50 lehmään 2004. Uusi kahden robotin pihatto valmistui marraskuussa 2012. ”Lehmiä oli tuolloin lypsyssä 70, ja poikivia hiehoja oli paljon. Olimme haalineet vanhan pihaton täyteen uuden navetan rakennuspäätöksen varmistuttua”, Marjo kertoo.

Mainioita persoonia

Tänään 122-päisestä karjasta valtaosa on ayrshireä. Pieni holstein-joukko on laajennuksen yhteydessä Sikiön karjasta ostettujen eläinten jälkeläisiä. Eivätkä ole ollenkaan hassumpia, sillä niiden keskituotos on yli 14 000 kg EKM. Holsteinien määrä ei ole kuitenkaan kasvanut, vaikkei isäntäväellä ole mitään niitä vastaan.

Ayrshiret, ja etenkin niiden aktiivinen luonne, saavat paljon kehuja. ”Ne ovat mainioita persoonia. Jos navetassa tehdään remonttia, niin aina on ayrshire-porukka vahtimassa. Holsteinit eivät vaivaudu paikalle. Samoin jos aita on rikki, ayrshiret lähtevät karkuteille, mutta holsteinit jäävät kiltisti paikoilleen”, Ari naurahtaa.

Taidolla ja tuurilla

Jalostuksessa on kiinnitetty jo kauan huomiota utare- ja jalkarakenteeseen, utareterveyteen sekä lypsettävyyteen. Perinnöllisesti tuotostaso on Marjon mukaan ollut jo kauan riittävä. ”Pitkän ajan tuloshan tämä 13 000 EKM kilon ylitys on. Nyt asiat sujuivat ilman suurempia hankaluuksia. Voi siis sanoa, että oli hyvää tuuria,” Marjo toteaa tyytyväisenä.

Työn sankareita karjassa edustavat 100-tonnarit Yvonne ja Anette. Yvonne (Ullimulli x Johde), GP-80, on lypsänyt tähän mennessä 106 000 kiloa maitoa ja parhaimmillaan 12 200 kiloa. Anette (Orkko x Miqur), VG-85, on ohittanut 103 000 kilon rajan ja kahdeksannen kauden maitomäärä ylti 14 400 kiloon.

Jalostus geeneissä

Äidiltään jalostusinnon perinyt Marjo hoitaa karjan jalostussuunnittelun. Tukenaan hänellä on genomitestaus ja rakennearvostelu. Into on periytynyt edelleen Marjon ja Arin vanhemmalle tyttärellä Elinalle. Hän teki agronomiopintojensa pro gradu -työn genomitestauksesta ja hoitaa nyt miehensä Jarnon kanssa lypsykarjaa Toholammilla.

Tilan työt hoituvat pitkälti oman väen voimin. Marjo vastaa karjasta ja sen kirjallisista töistä. Ari osallistuu konetöihin, mutta navetta ja sekalaiset tehtävät vievät pääosin hänen aikansa. Marjon ja Arin poika Antti, 29, hoitaa puolestaan peltotyöt, appeenteon tarvittaessa ja robotin yöpäivystyksen. Lapsista nuorin, Maija, opiskelee ympäristötekniikkaa Aalto-yliopistossa.

Lisää lehmiä ja puhdasta energiaa?

Tilan tulevaisuudensuunnitelmat ovat varmasti monelle maidontuottajalle tuttuja. ”Kolmannelle robotille on paikka, mutta peltoa pitäisi saada lisää. Menossa on mietintä- ja velanmaksuvaihe,” Ari toteaa. Haaveissa ovat myös aurinkokennot ja biokaasu. ”Olisi tosi hienoa saada polttoaine tilan koneille omasta laitoksesta,” Ari jatkaa.

Navettatyöt tuntuvat olevan hyvin mieluisia Marjolle ja Arille. ”Navetassa on kiva olla, kun hommat sujuvat”, Ari toteaakin. Lehmät etusijalle asettavalle isäntäväelle harrastuksiksi riittävät sunnuntaiset tanssikurssit ja mökillä saunominen. Antti puolestaan harmittelee hyvien prätkäkelien ja peltotöiden osumista samoille päiville.