VikingGenetics karja 2019 löytyy Kauniston tilalta

Mia Ikäheimo ja Hannu Paananen kertovat elävänsä ruuhkavuosia. Tänään kaivinkone pörrää navetan takana. Edellisenä päivänä toinen rehusato saatiin talteen. 9-vuotias Onni-poika vietti viimeistä lomapäiväänsä ja 3-vuotias Sisu-poika oli haettu hoidosta. Perheeseen kuuluu lisäksi viisi koiraa. Kingcharlesinspanieleja pienimuotoisesti kasvattavan emännän puhelin laulaakin viestejä harrastuskavereilta sekä vanhimmalta pojalta, joka asuu jo omillaan. Vuonna 2016 valmistuneessa yhden robotin navetassa lypsää 64 lehmää. ”Maidontuotanto on meidän juttu, siihen haluamme panostaa, unohtamatta yhteistä aikaa lasten kanssa.” Koko perhe harrastaa metsästystä ja kalastusta.

Työnjakoa navetassa

Hyvässä kunnossa ollut tila siirtyi vanhemmilta Hannulle 23 vuotta sitten. Mia toimi aiemmin Faban alkionsiirtoseminologina. Kauniston tilan emännäksi hän ryhtyi 2009. Tällä hetkellä tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä, joka hoitaa navettatyöt vuoroviikoin. ”Tanja on huipputyöntekijä ja järjestely antaa mahdollisuuden keskittyä joka toinen viikko muuhun kuin rutiineihin navetassa”, isäntäpari kertoo.

Pariskunnan periaate työnjaossa on, että kumpikin voi tehdä kaikkea. Mian vastuulla on kuitenkin enemmän kiimantarkkailu, hedelmällisyys ja jalostus. Hän myös siementää itse, ja tilalla on oma säiliö, johon ostetaan vain VG:n siementä. Hannu hoitaa kone- ja ruokintatöitä sekä metsätyöt.

Ajan ja rahan panostukset harkiten

Mia ja Hannu pitävät kolmea asiaa tärkeinä kulmakivinä. Investoinnit mietitään tarkkaan. Maidon hinta on alhainen, joten kustannukset on pidettävä kurissa. Konehankinnoissa punnitaan, kannattaako hankinta vai käytetäänkö mieluummin ostopalvelua. Mahdollisimman moni peltotöistä teetetään urakoitsijoilla.

Ajankäytön kannalta on tehokkainta keskittyä asioihin, jotka ovat omalla osaamisalueella. Muutoin he luottavat asiantuntijapalveluihin.

Koska tuotto tulee maidosta, eläinainekseen satsataan. Se tarkoittaa erityisesti ennaltaehkäisevää työtä eläinten hyvinvoinnin ja terveyden suhteen. Ruokinta ja jalostus ovat avainasemassa ja niihin käytetään aikaa.

Mia tuntee lehmät

Jalostus on lähellä Mian sydäntä. Navetassa hän latelee ulkomuistista lehmien nimet, suvut ja ominaisuudet.

Laajentumisvaiheessa X-Vik-siemenen avulla saatiin reilusti lehmävasikoita. Täydennyseläimiä ostettiin vain kolmelta tutulta tilalta. ”Nyt ollaan tilanteessa, että voi jo ruveta valitsemaan eläimiä uudistukseen rankemmalla kädellä. Sitä kautta on odotettavissa, että eläinaines paranee tavoitteiden mukaisesti entistä nopeammin” Mia arvioi. ”Lihasonnin käyttöä voimme jatkossa lisätä. Suosimme X-Vik-siementä hiehoille, jotta poikimiset olisivat helppoja”, Hannu jatkaa.

Karjasta suurin osa on holsteineja, ayrshire on vähemmistönä. Hyviä ja huonoja puolia pariskunta löytää kummastakin rodusta, mutta holsteinit ovat ehkä enemmän isännän mieleen luonteensa takia. Mia taas arvostaa ayrshireja kestävyyden vuoksi. Holsteinit antavat enemmän tuotosta, mutta kokonaisuutta katsoessa ei ayrshire taloudellisessa mielessä jää jälkeen, he analysoivat.

Sonnivalinnassa kokonaisuus ratkaisee

Mia ja Hannu hehkuttavat sitä työtä ja tietomäärää, joka on indeksien laskemisen takana. ”Indeksien hyödyntäminen ei ole vain numeroiden jalostamista. Olen nähnyt, miten indeksit toimivat käytännössä. Minulla on vahva luotto VG:n eläinainekseen”, Mia kertoo. ”Verkkokaupassa on monipuolisesti sonneja, kaikille löytyy varmasti mieleisensä. ”

Mia käyttää jalostussuunnitelman teossa omatoimijasua. Sonnivalinnassa hän käyttää kaikkea saatavilla olevaa tietoa. Bonus on, jos sonnin emä on suomalainen ja siitä löytyy extrainfoa. Viking-sonnit ovat Mian sonnivalinnassa etusijalla, vaikka hän tuontisonneja välillä hyödyntääkin. Valitut sonnit hän tilaa vähintään kolmen kuukauden välein kotiinkuljetuksella.

Tila genomitestaa kaikki syntyvät lehmävasikat, ja tätä kautta valitaan parhaat yksilöt uudistukseen. Genomitietoja hyödynnetään myös hiehojen parituskumppaneita valitessa. Parhaista genomihiehoista tuotetaan alkioita. Käytössä on DNA-korvamerkit, joten kudosnäyte on helppo ottaa.

Jalostustavoitteista puhuttaessa Mia ja Hannu kertovat kiinnittävänsä monipuolisesti huomiota eri ominaisuuksiin – toisin sanoen kokonaisuus ratkaisee. Sonneja valittaessa tasaisuus on toivottavaa, mutta lypsynopeus, terveys ja rakenne nousevat erityisesti esiin.

Onnistumisia ja kehityskohteita

Terveys on hyvällä tolalla. Sorkkahoitaja käy muutaman kerran vuodessa ja välillä on mennyt pitkiä tovia, ettei eläinlääkäriä ole tarvittu lainkaan. Mia on innostunut sorkkaterveysindeksistä, sillä hyväsorkkaiset lehmät käyvät reippaasti lypsyllä ja syömässä.

Tilan lehmät ovat hyvärakenteisia, sekä utare- että jalkarakenteessa on edistytty harppauksin. Rakenne ja terveys ovat kuitenkin jatkuvia jalostuksen kohteita, tavalla tai toisella. Rakenteessa vetimien pituus on jatkossa tarkastelun alla. Toisaalta holsteinien koko ei saisi enää kasvaa. Lypsynopeus on robottitilalle myös tärkeää.

Kauniston tilalla tehdään myös alkiohuuhteluja ja -siirtoja. Osa on ollut VG:n kanssa on tehtyjä sopimushuuhteluja, osa omia. Käytetyt alkiot ovat tulleet pääosin huuhteluista, mutta myös joitain ydinkarjan alkioita on siirretty. Hannu toteaa, että alkiotoiminnassa pitää varautua vaihteleviin tuloksiin, eikä huonon tuloksen syy aina selviä. Iloa antavat mahtavat onnistumiset ja karjasta löytyykin kiitettävästi alkiovasikoita.

Kauniston tila, Keitele

• Omistajat: Mia Ikäheimo ja Hannu Paananen
• Karja: 120 holsteinia, 20 ayrshireä
• Laajennus valmistunut 2016, 1 robotti
• Keskituotos (64,8): 13 007 kg EKM
• Lypsykertoja päivässä / lehmä 3,1
• Hiehojen keskipoikimaikä 23,9
• Peltoa 100 ha, josta 40 ha vuokrapeltoa
• Metsää 100 ha

Hannu Paanasen ja Mia Ikäheimon luotsaama tila Keiteleeltä palkittiin Faban Lypsikit Livenä-tapahtumassa. VikingGenetics valitsi Vuoden karjan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kriteereinä olivat muun muassa hyvä eläinaines ja katse tulevaisuuteen. Kauniston tila on muutama vuosi sitten laajentunut, kehittyvä tila, jossa on HI-naaraita, tehdään alkionsiirtoja ja huuhdellaan hiehoja. Myös genomitestaus on aktiivisessa käytössä.

Teksti: Johanna Aro, Kuvat: Jari Levänen

Artikkeli on julkaistu Faba-lehdessä 3/2019