Menestystarinat

Genomit kiinnostavat Kiviluoman tilalla

Julkaistu 14.7.2020

Kiviluoman tila sijaitsee Karviassa Pohjois-Satakunnassa. Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1699. Nyt sitä isännöivät Päivi, 58, ja Tapio, 58, Suominen poikansa Joonaksen, 28, sekä hänen vaimonsa Jessican, 26, kanssa. Joonaksen sisaret Riikka ja Reetta ovat jo muuttaneet pois kotitilalta. Kolmatta sukupolvea edustavat Joonaksen ja Jessican reippaat lapset Julius, 6, ja Jolanda, 2.

Pitkä historia ei aiheuta paineita Joonakselle. ”Olen aina tiennyt ryhtyväni maanviljelijäksi ja maidontuottajaksi”, Joonas kertoo. ”Vanhemmissa valokuvissa Joonas on aina hommissa isänsä kanssa. Se kertoo jo kovasta innostuksesta. Samoja elkeitä on myös Juliuksella”, Päivi vahvistaa. Karvia rajoittuu Etelä-Pohjanmaahan ja pohjalaisuus vaikuttaa vahvasti myös Suomisten perheessä. ”Tapion äiti oli Kauhajoelta, minä olen Jalasjärveltä ja Jessica Nurmosta”, Päivi naurahtaa.

Tilan työt hoituvat lähes kokonaan oman väen voimin. Kasvukaudella tilalla on harjoittelija ja lietteenajo on ulkoistettu. Tapio vastaa appeenteosta, koneista ja peltotöistä. Joonas huolehtii robottipihatosta, siemennyksistä ja sorkkahoidosta. Vasikat ja hiehot ovat Päivin harteilla. Lisäksi hän hoitaa kirjanpidon. ”Jessican töitä ovat päivittäiset karjanhoitotyöt. Hän on muuten meidän ensimmäinen harjoittelijamme”, Päivi kertoo.

Päivi ja Tapio aloittivat tilanpidon 1993. Puhdas ayrshire-karja palasi tuolloin tuotosseurantaan ja jalostussuunnitelmien teko alkoi. Vuonna 2004 valmistui ensimmäinen pihatto. Lehmiä oli sen jälkeen enimmillään 80. Kahden ostetun holsteinin jälkeläiset menestyivät ja näin rodun osuus nousi vähitellen nykyiseen 40 prosenttiin. Maatilayhtymä perustettiin 2016 ja kaksi vuotta myöhemmin elokuussa valmistui kahden Lely Astronaut A5 -robotin navetta. Vanha pihatto jäi vasikoiden ja hiehojen käyttöön.

Valoisa pihatto ja rauhalliset eläimet

Pihatossa huomio kiinnittyy valoisuuteen, avaruuteen ja raikkaaseen ilmaan. ”Halusin navettaan runsaasti luonnonvaloa ja sitä saimme valopäädyillä ja -harjalla”, Joonas kertoo. Lehmät ovat huomattavan rauhallisia. Se perustuu Päivin mukaan eläinten parissa vietettyyn aikaan ja eläinrakkauteen. Umpilehmät ja hiehot laiduntavat, mikä osaltaan lisää hyvinvointia.

Uuden pihaton täyttö onnistui hyvin. ”Kaikki meni nopeammin kuin oli osattu ajatellakaan. Tuotoksen notkahdustakaan ei tapahtunut, vaikka ensikkoja oli yli puolet. Hiehojen kasvatus oli ulkoistettu 10 vuoden ajan ja se päättyi kasvattajan lopetettaessa toiminnan. Onneksi lopetus ajoittui laajennukseemme. Hiehoja oli runsaasti, sillä olimme päättäneet turvautua omaan eläinainekseen. Kaikki kasvatuksesta palanneet hiehot olivat genomitestattuja, joten pystyimme karsimaan heikoimmat yksilöt.”, Päivi kertoo.

Faba-lehti 20200415 Suominen Mty. Karvia. Kuvaaja Timo Aalto

Genomitestaus aktiivisessa käytössä

Genomitestaus onkin tilalla arvossaan. ”Lähdimme mukaan GenVik-projektiin (ent. LD-projekti) heti projektin alettua. Laajennuksessa testituloksilla oli suuri merkitys. Seuraan mielenkiinnolla odotus- ja genomiarvojen yhteyttä sekä tietenkin minkälaisia yksilöitä testatuista kehittyy”, Päivi kertoo. Genomiarvojen perusteella karsitaan niin vasikoita kuin hiehojakin. ”Jos emä on tiukka ja tyttären genomit kertovat tiukkuudesta, niin tytär lähtee välitykseen. Holsteineilla ongelmia on tiedossa, jos sekä keskiside että takavetimien etäisyys ovat yli 115”, Päivi mainitsee muutamia esimerkkejä. Joonas muistuttaa, että DNA-korvamerkit otettiin käyttöön heti niiden tultua markkinoille.

Karjan keskituotos lähestyy 12 000 EKM kilon rajaa. Siihen todennäköisesti päästään pian, sillä lypsyssä on vielä paljon ensikkoja. Aluksi tärkein jalostustavoite oli lypsettävyys ja sen perusteella karsittiinkin voimakkaasti. Maitotuotos, utare- ja jalkarakenne sekä sopiva koko ovat nousseet nyt sen rinnalle. ”Satamaito on erikoistunut maitonesteisiin, joten maitomäärällä on suuri merkitys”, Joonas perustee.

Rodulla ei väliä tuotos ratkaisee

Lehmistä 60 prosenttia on ayrshirejä ja 40 prosenttia holsteineja. ”Rodulla ei ole väliä. Se, miltä lehmä näyttää ja miten se tuottaa, ratkaisee. Kolmatta lypsyrotua emme kuitenkaan ota käyttöön. Ayrshireistä ovat pienimmät karsiutuneet ja holsteineista vastaavasti suurimmat yksilöt. Ayrshiren luonne on hyvä, mutta holsteineissa on omissa oloissaan viihtyviä ja varautuneita yksilöitä”, Joonas kertoo merkittävimmistä eroista.

Karjassa on ollut neljä satatonnaria. Seuraavaksi satatonnariutta lähestyy Eetla (V Haslund x C Amiral), jolle on kertynyt maitokiloja jo 91 000. Sen tytär Imelä (i. D Etoto) on jo 80 000 kilossa. Imelän tytär Makia (i. VH Beta) on saanut Marilta lehmäkommentiksi FabaJASUun tosi hieno! Sillä on jo kaksi tytärtä sonneista VH Galbert ja VH Burash. Nyt Makia on siemennetty hienolla VH Declanilla.

Päivin lempilehmä on huoleton ja hyvin lypsävä Meriitti (VH Bliss x D Etoto). Sen kahden kauden keskituotos on 12 666 EKM kiloa. Kolmasti poikinut Nyhtyri (VH Oracle x VH Jalmari) on aloittanut rivakasti ja reilu kuukausi poikimisesta päivätuotos on yltänyt 69 kiloon.

Jalostuksessa Faban asiantuntijalla merkittävä rooli

Jalostusasiantuntija Mari Mukka-Koivumäki on tehnyt tilan jalostussuunnitelmat jo pitkään. Lisäksi hän rakennearvostelee kaikki karjan eläimet. Käyntikertoja on vuodessa kolmesta neljään ja aina välillä Mari lähettää sähköpostia sonneista ja uusista indekseistä. Päivi, Jessica tai Joonas ovat Marin apuna eläinten arvostelussa. Samalla on mahdollista vaikka polttaa vedinkarvoja arvostelua varten kiinnitetyiltä. ”Luotamme Mariin ja hänellä on melko vapaat kädet. Me kaikki kolme olemme kiinnostuneita jalostuksesta, mutta osuutemme jää lähinnä joidenkin sonnien karsintaan, emme valitse sonneja”, Päivi kertoo.

Siemennyksistä 35 prosenttia tehdään blondilla ja loput mahdollisimman laajalla sonnivalikoimalla. Huomaamattomille ja hyvin robotilla toimiville käytetään X-Vik-siementä.

Mari tilaa annokset ja kotiinkuljetus tuo annokset kahdeksan viikon välein. Seminologit käyvät siementämässä Joonaksen lomien aikana ja toisinaan he tuovat siemenannoksia.

Joonas on siementänyt jo neljän vuoden ajan.

Tekniikka auttaa mutta oma silmä varmista

Robotin kiimanseurantajärjestelmä hoitaa pihaton tarkkailun. Hiehoillekin on harkittu kiimanseurantajärjestelmää helpottamaan vaihtuvien työntekijöiden, kuten lomittajien, työtä. Päivi korostaa kuitenkin edelleen karjasilmän merkitystä ”Tekniikka auttaa, mutta haluamme varmistaa vielä omilla silmillä tilanteen. Tieto pitää olla kylläkin kaikkien nähtävillä, joten siemennyskalenteri on digiaikanakin tarpeen”, Päivi kertoo.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat melko selviä. ”Kolmannelle robotille on paikka ja umpilehmien osastolle voidaan sijoittaa robotin vaatima määrä. Peltoa pitäisi tietenkin saada lisää ja niitä varmaan joudumme hankkimaan vähän kauempaakin. Paalinpyörityskin saisi loppua, joten myös siiloja tarvitaan”, Joonas kertoo.

Hyvät työjärjestelyt antavat aikaa aktiiviseen vapaa-aikaan

Uusi pihatto ja hyvät työjärjestelyt mahdollistavat lomien pitämisen ja aktiivisen vapaa-ajan. ”Puhelin soi heti, kun ryhdyin yrittäjäksi ja tarjouksia tuli. Olen nyt mukana meijerin ja pankin hallinnossa sekä maaseutuhallinnon hanketyöryhmissä”, Joonas kertoo. Harrastuksiinsa Joonas mainitsee metsästyksen ja vapaapalokuntatoiminnan sekä Jessican kanssa yhteisen lentopalloharrastuksen. Jessica harrastaa lentopallon lisäksi muun muassa piirtämistä, mistä kertovat hienot muotokuvat tilan satatonnareista. Hänellä on myös hevonen ja poni lasten iloksi.

Tapio on nimensä mukaan metsämiehiä. Metsästyksen lisäksi metsätyöt ja pajahommat ovat hänen intohimojaan. Päivin vapaa-ajan täyttää kunnanvaltuuston puheenjohtajuus ja sen tuomat tehtävät. ”Nyt kun en ole enää sidottu lypsyaikoihin, niin aikaa löytyy paljon enemmän. Aikaa on olla mummonakin”, Päivi toteaa tyytyväisenä.