Kantakirjasta genomiaikaan – suomalainen lypsykarjanjalostus 125 vuotta

Lypsykarjanjalostuksen historiikki kerää 125 vuoden kehityksen yhteen kirjaan

Kantakirjasta genomiaikaan – suomalainen lypsykarjanjalostus 125 vuotta on kirja suomalaisesta lypsykarjanjalostuksesta ja sen kehityksestä varhaisista vaiheista nykypäivään. Kirja kuvaa ensimmäisen kerran yleistajuisesti genomiikan teoreettista taustaa ja sen soveltamista lypsykarjajalostukseen. Se käy myös läpi lypsykarjatalouden nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tuo esiin Suomen menestyksen lypsykarjan jalostamisessa.

Faba osuuskunnan ja suomalaisen kotieläinjalostus- ja siemennystoiminnan historia ulottuu yli 120 vuoden taakse useiden osuuskuntien ja yhdistysten kautta. Alan johtavana toimijana Faban intressinä oli koota jalostuksen pitkä historia yhdeksi kokonaisuudeksi, joka lisää luottamusta tietoon ja tutkimukseen perustuvaan jalostukseen ja luo pohjaa jalostuksen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Kirja ei ole henkilöhistoria eikä yrityshistoria, vaan kertoo koko toimialan kehittymisestä lypsykarjanjalostuksen näkökulmasta. Jalostuksesta on kertynyt laaja määrä eläindataa, jota on hyödynnetty karjan kehittämisessä vuosikymmenten ajan. Historiikin kokoamisessa on hyödynnetty alan asiantuntijoiden omia teoreettista ja kokemukseen perustuvaa tietoa.

Suomalaisen eläinkannan kehittymisen juuret

Jo varhain ymmärrettiin, että eläinkannalla on merkitystä maidontuotannossa.  Ulkomailta saatiin tietoa paremmin tuottavista lehmätyypeistä.  1700-luvun lopulla P J Bladh toi siitoseläimiä Benvikin kartanoon.  Tieto kiiri valtionhallintoon saakka ja autonomian aikana senaatti ohjasi ja rahoitti ayrshire-rodun tuontia. Pohjoismaissa 1800-luvulla tanskalainen V Prosch alkoi puhua paikallisten lehmätyyppien potentiaalista ja kehittämisestä.  Nämä opit vaikuttivat suomalaiseen ajatteluun.  Tässä oli yksi syy, miksi meillä alkoi oman lehmäkannan jalostuksen järjestäytyminen ja vuonna 1898 perustettiin Itä-Suomen Karjan Jalostusyhdistys.

Suomalaisen eläinjalostustutkimuksen ensimmäinen professori Toivo Terho lähti ponnistelemaan ulkomuotojalostusta vastaan.  Hän keräsi aineistoa lehmistä ja osoitti, että esimerkiksi vedinten pituudella ei ollut yhteyttä maitomäärän tai maidon rasvapitoisuuteen.  Toivo Terho loi näin kolme periaatetta: jalostuksen keskittymisen tuotannon taloudellisuuden kehittämiseen, yhteistyön karjaväen ja tutkimuksen välille ja tuotantotietojen keruun ja käytön siitoseläinten valinnassa.

Genominen jalostusloikka

Lypsykarjan jalostus on edennyt hyppäyksittäin.  Ensimmäinen murros oli keinosiemennyksen kehittäminen ja sen voimaperäinen käyttöönotto 1940-luvun lopulta lähtien. Sonnien tason arvioinnista ja valinnasta tuli jalostuksen selkäranka.  Sonnien geneettinen vertailu onnistui niiden tyttärien tietojen perusteella.   Jälkeläisiä oli paljon ympäri keinosiemennysyhdistyksen toiminta-aluetta, mutta ne tuottivat maitoa toisistaan huomattavasti poikkeavissa karjoissa.  Voimaperäisesti ruokituissa karjoissa käytetyt sonnit saivat hyvin tuottavia tyttäriä, mutta erosivatko ne välttämättä geneettisesti muista sonneista?  Tämän selvittämiseksi ja paremman vertailun tai arvostelun tekemiseksi Mikko Varo kehitti menetelmän, jossa lehmän tuotos ilmaistiin prosentteina karjan keskiarvosta tai suhteellisena poikkeamana. Geneettisen eläintiedon keräämisen ja tiedon hyödyntämisen menetelmät ja luotettavuus ovat parantuneet vuosikymmenien aikana merkittävästi ja nykyisin genominen valinta on edellytys tuottavan karjan kasvattamiseen.

Vastuullinen ja ympäristöystävällinen karjatalous

Jalostuksen vastuullisuus lähtee eettisistä periaatteista, luotettavasta datan keruusta ja tiedon hyödyntämisestä sekä menetelmistä, joiden avulla karjatalouden ympäristötehokkuutta voidaan kehittää. Karjatalouteen kohdistuu yhä enemmän ympäristöpaineita, joita jalostuksen toimijat pyrkivät ratkaisemaan kehittämällä jalostukseen ja tuotantoon menetelmiä ja tuotteita, jotka vähentävät karjan tuottamia negatiivisia ympäristörasitteita. Yksi tärkeimmistä vastuullisen jalostuksen kehityskaarista on ollut lehmän tuotoksen kasvattaminen ilman rehun käytön kasvua. Karjan tuotoksen noustessa on kokonaistuotannon metaanipäästöt tulleet reilusti alas. Jalostuksen rehunsäästön mukaisella valinnalla eli rehunkäyttökyvyn kehittämisellä vähennetään merkittävästi karjan tuottamia metaanipäästöjä.

Historiikin julkistus ja myynti

Historiikki julkaistaan 24.4.203 Faban juhlaseminaarissa. Kirja tulee myyntiin Faban verkkokauppaan  (www.faba.fi) hintaan 58,30 € + postikulut. Kirja tulee lisäksi toukokuussa kirjavälityksen valikoimaan, jonka jälkeen sitä saa tilattua myös kirjakauppojen kautta. Tilaa omasi Faban verkkokaupasta: https://faba.fi/tarvikkeet/painotuotteet/kantakirjasta-genomiaikaan-kirja

Faba osk lahjoittaa kirjan Suomen jokaisen suomenkielisen kunnan pääkirjaston käsikirjastoon.

Kirjan ISBN-tunnus on ISBN 978-951-96356-8-2