User icon

Blogi

Sorkkaterveys kuntoon – tulonmenetykset minimiin

Julkaistu 19.4.2023

Sorkkaterveys kuntoon – tulonmenetykset minimiin

Sorkkasairauksia on vakavuudeltaan ja siten myös kustannusvaikutuksiltaan eriasteisia. Vakavimmat aiheuttavat ontumista. Ontuva lehmä liikkuu ja syö vähemmän, sen kuntoluokka ja tuotos laskee ja hedelmällisyys heikkenee. Sorkkasairaudet altistavat myös muille sairauksille, kuten utaretulehdukselle. Pihattoelämä hyödyttää lypsylehmän terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin – myös sorkka- ja jalkaterveyttä – mutta haasteita voi myös olla. Eläimen on pihatossa käveltävä syömään, juomaan ja lypsylle, joten kipeät jalat vaikuttavat suoraan tuotokseen. Myös tartuntavaara on suurempi parsinavettaan verrattuna.

Kaikkia sorkkasairauksien aiheuttamia tulonmenetyksiä ei tule ehkä ajatelleeksi sorkkahoitajan tai eläinlääkärin laskua maksaessaan. Tutkimusten mukaan suurin osa sorkkasairauksien aiheuttamista tulonmenetyksistä aiheutuukin epäsuorasti heikentyneestä hedelmällisyydestä (39 %), ennenaikaisista poistoista (24 %) ja alentuneesta tuotoksesta (24 %). Vain 3 % sorkkasairauksien aiheuttamista kustannuksista johtuu lisätyöstä ja eläinlääkärikuluista ja 10 % lääkintäkuluista.

Sorkkasairauksien aiheuttamia tappioita on arvioitu useissa tutkimuksissa. Tapauskohtaisesti summa vaihtelee sairaudesta riippuen alle sadasta eurosta yli 500 euroon. Vuositasolla tilakohtainen tulonmenetys voi nousta useisiin tuhansiin euroihin. Oman karjasi lehmäkohtaista vuosittaista tulonmenetystä voit seurata maksuttomasta Minun Maatilani Bisnes+ -etusivun mittarista:

Sorkkaterveyden tulonmenetys -mittari kuvaa sorkkaterveydestä aiheutuneita tulonmenetyksiä lehmää kohti edellisten 12 kuukauden aikana. Mittarissa oleva luku kertoo koko karjassa sorkkaterveydestä aiheutuneet tulonmenetykset jaettuna keskilehmäluvulla.

Tulonmenetykset pienemmiksi – sorkkaterveys seurantaan!

Tulonmenetyksen summa mittarissa perustuu sairausryhmäkohtaisiin tulonmenetysarvioihin ja sorkkahoitajan, eläinlääkärin tai karjanomistajan tietokantaan tallentamiin sorkkahoitotietoihin. Valtakunnan tasolla yli 90 % sorkkahoitotiedoista on sorkkahoitajien suoraan hoitotyön yhteydessä SorkkaMobiililla tietokantaan tallentamia. Tietojen tallennus tietokantaan mahdollistaa tulonmenetysten seuraamisen lisäksi koko karjan ja eläinkohtaisen sorkkaterveyden seuraamisen sähköisen sorkkaterveysraportin, SorkkaModuulin avulla. SorkkaModuuli on Faban digipalvelu, johon on linkki myös Bisnes+:n Sorkkaterveys-toimintoruudusta sekä Minun Maatilani Faba-valikosta.

SorkkaModuulista löydät yhteenvedon karjan sorkkaterveystilanteesta. Toisella välilehdille voit tehdä vertailuja eri sairauksien ja rotujen kesken. Myös yksittäisten eläinten koko sorkkahoitohistoria löytyy kolmannelta välilehdeltä. Sorkkahoitoa tarvitsevien eläinten listaamisessa auttaa puolestaan neljäs välilehti, jossa eläimiä voi listata edellisen hoitopäivän, poikima-ajankohdan tai aiemmin sairastettujen sorkkasairauksien perusteella.

Kun sorkkahoitotiedot ovat tallessa ja seurattavissa, on sorkkaongelmat ja niiden laajuus helpompi huomata ja reagoida niihin oikealla tavalla. Sorkkahoitajat tallentavat sorkkahoitotietoja sorkkahoidon yhteydessä SorkkaMobiililla. Jos sorkkia hoitaa itse tai muuten on tarve tallentaa sorkkahoitotietoja, myös karjanomistaja voi hankkia SorkkaMobiilin Minun Maatilani kautta. Linkki SorkkaMobiiliin löytyy Faba-valikosta.

Lypsylehmien sorkat kannattaa hoitaa vähintään kaksi, mielellään kolmekin kertaa vuodessa, vaikkei suuria ongelmia sorkkaterveydessä olisikaan. Ennaltaehkäisy on kaikkein parasta ja tehokkainta hoitoa sekä eläinten että talouden kannalta. Sorkkahoitajan lasku on murto-osa niistä kustannuksista, mitä huono sorkkaterveystilanne voi tilalle aiheuttaa. Jos ongelmia siis on, kannattaa niiden syy ehdottomasti selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Kirjoittaja: tuotepäällikkö Elina Paakala

 

Aiheet

Ajankohtaista

Arkisto

Faba logo
Faba logo