Hedelmällisyyden kehittäminen

Ota hedelmällisyyttä sarvista ja karsi huonosta hedelmällisyydestä johtuvia tulonmenetyksiä yhdessä Faban hedelmällisyysasiantuntijoiden ja Emovetin eläinlääkäreiden kanssa! Huolehdimme, että jokainen lehmä on tarkastettu ja sille on tehty tarvittavat toimenpiteet 100 päivää poikimisesta.
Poikimavälin pidentyminen päivällä huonontaa lehmän katetta keskimäärin noin 10€/lehmä/vuosi, kun lehmän tuotos on 10 000 kg ja käytetään muuten keskimääräisiä lehmän tuotantokustannuksia. Joten 100 lehmän karjassa, jossa poikimaväli on venähtänyt 10 päivää, on koko karjan kate pienentynyt noin 10 000€.

<h2>Hyödyt</h2>
<ul>
<li>pidät karjan hedelmällisyyden hallinnassa ja helpotat navettarutiineja</li>
<li>saat tiedon karjasi hedelmällisyyden tilanteesta ja sen aiheuttamista tulonmenetyksistä</li>
<li>siemennyskustannukset ja ennenaikaiset poistot vähenevät ja maitotuotos nousee</li>
<li>saat käyttöösi kustannustehokkaan asiantuntijatiimin</li>
</ul>
<h2>Kenelle HelmiPlus on tarkoitettu?</h2>
<ul>
<li>Karjoille, jotka haluavat sijoittua hedelmällisyydessä parhaaseen 20%:iin Suomen karjojen joukossa</li>
<li>Karjoille, jotka haluavat huolehtia maidontuotannon katteesta eli karsia tuotosta alentavat ja kustannuksia nostavat tekijät</li>
</ul>

<h2>HelmiPlus -palvelun sisältö</h2>
<ul>
<li>vuosittainen tavoitekeskustelukäynti, mukana hedelmällisyysasiantuntija ja eläinlääkäri
<ul>
<li>sovitaan käyntien rytmi, toimintatavat, asiantuntijoiden työnjako, palvelun hinta-arvio ja ajankäytön arvio</li>
<li>terveyden rahasyöpöt (arvio hedelmällisyyden vaikutuksesta lehmän katteeseen)</li>
<li>Helmi-raportti (kattavat hedelmällisyyden tunnusluvut)</li>
<li>tulevan vuoden suunnittelu ja tavotteiden asettaminen</li>
</ul>
</li>
<li>Hedelmällisyysasiantuntijan käynti (2 – 8 viikon välein)
<ul>
<li> lepokausitarkastukset</li>
<li> tiineystarkastukset</li>
<li>ohjaa hoidettavat eläimet eläinlääkärille</li>
<li>hedelmällisyyden tunnusluvut (tarvittaessa)</li>
</ul>
</li>
</ul>
<ul>
<li>Eläinlääkärin käynti (2-14 pv seminologin käynnin jälkeen)
<ul>
<li>tarkastetaan hedelmällisyysasiantuntijan osoittamat eläimet</li>
<li>terveydenhuoltosuunnitelma, muut tarvittavat hoidot, nupoutukset, lääkeluovutukset jne.</li>
<li>kehittämistoimenpiteet ja seuranta</li>
</ul>
</li>
</ul>

<h2>Palvelun hinta</h2>
Hedelmällisyysasiantuntijan maksut löytyvät tämän sivun oikeassa reunassa olevan hinnastolinkin kautta, hedelmällisyyspalvelut kohdasta.
Eläinlääkärin maksut löytyvät <a href="https://emovet.fi/hinnasto/" target="_blank" rel="noopener">Emovetin hinnastosta.</a>
HelmiPlus -palvelun kustannus on n. 1,5 % maidon tuotantokustannuksista.
<h2>HelmiPlus-palvelun tilaus</h2>
Voit tilata HelmiPlus -palvelun ottamalla yhteyttä tilasi <a href="https://wordpress.faba.fi/yhteystiedot/">asiantuntijaan</a> tai <a href="https://www.emovet.fi/elainlaakarimme/">Emovetin eläinlääkäriin</a>.

robots

generator

https://wordpress.faba.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-faba-favicon-270x270.png

msapplication-TileImage

Tule kuuntelemaan, kun VikingGeneticsin asiantuntijat kertovat mitä toteutetuilla GenVik-projekteilla saatiin aikaan ja miten genomitestaus toimii nyt osana VikingGeneticsin sonnihankintaa.
Mukana webinaarissa ovat Breeding Specialist Terhi Ansio, Breeding Specialist Johanna Aro sekä eläinkuljetuskoordinaattori Tuula Gargano.
Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!
Liity webinaariin tästä:<a href="https://urly.fi/3wSV" target="_blank" rel="noopener"> https://urly.fi/3wSV</a>

Faba » Webinaari: GenVikistä käytännön eläinvalintaan 23.5. Comments Feed

Digipalveluista on paljon hyötyä käytännön jalostustyössa. Tässä tallenteessa kuulet ja näet Faban asiantuntijoiden parhaat käytännön vinkit, miten voit käyttää Faban digipalveluita jalostustyön apuna arjessasi. Kerromme myös kevään aikana julkaistuista uutuuksista. Puhujina eläinaineksen asiantuntija Mirva Härkänen, palveluvastaava Sonja Närkki ja tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Tauren.
Tämä on tallenne 16.5.2024 pidetystä webinaarista.

Faba » Digipalvelut jalostustyön apuna Comments Feed

VikingGenetics on hankkinut Atrian huutokaupasta 3.5.2024 kaksi uutta, hyvin kiinnostavaa liharotuista sonnia lypsykarjakäyttöön.
Ensimmäinen sonneista on charolais-rotuinen KK Volbeat (kuvassa oikealla), joka isä on KK Texas ja emänisä Meloman. Sonnin sukutaulussa kiinnosti erityisesti sen isä KK Texas, jonka isä lypsykarjakäytössä hyvin menestynyt, poikimahelppoutta ja maltillisia syntymäpainoja jättänyt VB Gustav.   VikingGeneticsilla on sattumalta toinenkin saman niminen sonni entuudestaan, joten jatkossa tunnemme KK Volbeatin nimellä VB Vares P.
Toinen sonni oli koko huutokaupan viimeinen sonni, charolais Köppölän Viikinki (kuvassa vasemmalla), jonka isä on Nybäcks Optimal ja emänisä Hannolan Hurmuri.  Sonni edustaa kiinnostavaa yhdistelmää suomalaista ja ruotsalaista jalostustyötä, ja sen poikimahelppous isänä -indeksi on huomattavan korkea, 121, joten tämän sonnin odotetaan olevan hyvin sopiva lypsykarjakäyttöön. Tämän homotsygoottinupon sonnin nimi on jatkossa VB ViljoPP.

Faba » VikingGenetics osti sonneja Atrian huutokaupasta Comments Feed

Tule torstaina 16.5. klo 11:00 mukaan webinaariin kuulemaan Faban asiantuntijoiden parhaat käytännön vinkit, miten voit käyttää Faban digipalveluita jalostustyön apuna arjessasi. Kerromme myös kevään aikana julkaistuista uutuuksista. Puhujina eläinaineksen asiantuntija Mirva Härkänen, Fabalabin palveluvastaava Sonja Närkki ja tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén.
Liity mukaan: <a href="https://urly.fi/3uY5" target="_blank" rel="noopener">TÄSTÄ</a>

Faba » Webinaari: Digipalvelut jalostustyön apuna 16.5. Comments Feed

Toukokuun laskutuksen yhteydessä on tulossa taas mukavia uutisia asiakkaillemme! Silloin hyvitetään vuoden 2024 ensimmäisen kvartaalin ostojen mukaan lasketut bonukset. Yhteensä bonuksina hyvitetään yli 140 000 euroa.
Ostojen keskittäminen omaan osuuskuntaan kannattaa, neljä kertaa vuodessa hyvitettävä bonus ja siemenen ostoista saatu lisähyvitys antavat merkittävän etuuden jäsenistölle. Bonustasosi voit tarkistaa Minun Maatilani FabaBONUS-osiossa ja hyvitys näkyy laskulla.

Faba » Asiakashyvityksiä 140 000 euroa Comments Feed

Lehmiä kouluttamalla saavutetaan monia etuja. Erilaiset hoitotoimet, robotille ja lypsylle oppiminen yms. helpottuvat ja vievät paljon vähemmän aikaa ja näin saadaan luotua tehokkaat työtavat. Sujuvat hoitotoimet parantavat myös työntekijöiden työturvallisuutta sekä -tyytyväisyyttä. Eläinten hyvinvointikin paranee, koska hoidot ja siirrot sujuvat ilma suurta stressiä, huutamista tai lyömistä. Kaikesta tästä seuraa myös mahdollisesti tilan kannattavuuden parantumista. Naudat ovat nopeita oppimaan, joten pienet, oikein tehdyt, koulutushetket ovat riittäviä eikä nautojen kouluttamiseen tarvitse käyttää runsaasti aikaa.
Katso tallenne 25.4. järjestetystä webinaarista, jossa nautojen käyttäytymisestä ja kouluttamisesta oli kertomassa Emovetin terveydenhuoltoeläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Iris Kaimio. Webinaarissa käydyt asiat pätevät yleisesti nautoihin, joten webinaari sopii sekä lypsy- että lihakarjojen omistajille, työntekijöille, lomittajille ja muille nautojen ja eläinten kouluttamisesta kiinnostuneille!
Tallenne kestää n. 1h 28 min.

Faba » Lehmien koulutuksella sujuvuutta arkeen Comments Feed

Kantakirjaohjeistus on muuttunut niin, että jatkossa 1.1.2024 jälkeen syntyneiltä sonneilta vaaditaan genotyypitys ennen kantakirjausta. Tämä tarkoittaa sitä, että sonnista on lähetetty DNA-näyte (kudos, karva, veri) Fabalabiin. Helpointa on käyttää DNA-korvamerkkejä, mutta karva-, TEGO- tai verinäyte toimivat myös. DNA-näyte lähetetään Fabalabiin. Genotyypitys maksaa vajaa 30 euroa (alv 0%). Samalla näytteellä genomiset jalostusarvot saavat vain Ab, Ch, Hf, Li ja Si-rotujen sonnit, jotka kuuluvat emolehmätarkkailuun tai karjaan, joka on hankkinut FabaIndeksi-palvelun käyttöönsä.
Sonnin polveutuminen varmistuu, jos sonnin isän ja/tai emän genotyypitystiedot löytyvät tietokannasta. Joskus genotyypityksen yhteydessä saatetaan havaita ristiriitaisuuksia Nautarekisteriin ilmoitettujen vanhempien sopivuuteen. Niissä tapauksissa, joissa eläimen emä vahvistuu genotyypitystietojen perusteella ja isätieto on ristiriitainen. Kuitenkin tietokannasta löytyvien snp-tietojen perusteella voidaan vahvistaa joku toinen isyys, Fabalab muuttaa isätiedon Nautarekisteriin. Muissa tapauksissa Fabalab ottaa yhteyttä eläimen omistajaan.
Tämän muutoksen myötä siirrytään vaiheittain sellaiseen tilanteeseen, jossa kaikilta kantakirjatuilta sonneilta on genotyypitystiedot polveutumistietokannassa. Jolloin näitä tietoja voidaan käyttää sonnien jälkeläisten isyyksien varmistamiseen.  Muutoksen tavoitteena on vähentää virheellisten tai puutteellisten polveutumisten määrää, mikä on hyvin keskeinen perusta koko jalostustyölle.
Nyt kannattaa ottaa kevään sonnivasikoista genotyypitysnäytteet ja lähettää Fabalabiin.
Lisätietoja:
Eläinaineksen asiantuntijat: katso yhteystiedot <a href="http://www.faba.fi/fi/yhteystiedot">www.faba.fi/fi/yhteystiedot</a>
Fabalab, <a href="mailto:fabalab@faba.fi">fabalab@faba.fi</a>
Pirkko Taurén, <a href="mailto:pirkko.tauren@faba.fi">pirkko.tauren@faba.fi</a>
&nbsp;

Faba » Muutos kantakirjaukseen: sonneista DNA-näyte genotyypitykseen Comments Feed

Genomitestin yhteyteen on liitetty jälleen uusia tautigeenimäärityksiä. Uusina genomitestauksen yhteydessä automaattisesti julkaistaviin tuloksiin on maalis-huhtikuun vaihteessa liitetty BLIRD (holstein), JNS (jersey), PR eli protoporfyria (limousin ja blonde A&#8217;quitaine) ja TP eli trombopatia (simmental). Tuloksia on julkaistu takautuvasti jo aikaisemmin genomitestatuille eläimille. Tuloksia pääsee tarkastelemaan Minun Maatilani -palvelun kautta.
Trombopatia- ja protoporfyria-tulosten julkaisu aloitettiin simmental ja limousin roduille jo lihakarjan genomihankkeen aikana. Tuolloin julkaisu tapahtui erillisjärjestelyiden kautta indeksilaskentojen yhteydessä. Jatkossa nämä tulokset julkaistaan automaattisen julkaisun kautta samaan aikaan muiden DNA-tulosten kanssa. Blondeille protoporfyria-tuloksia julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.
&nbsp;
Lisätietoja tautigeeneistä:
&nbsp;
BLIRD (Bovine Lymphocyte Intestinal Retention Defect)
<ul>
<li>BLIRD on holsteinilla esiintyvä resessiivinen tautigeeni, joka heikentää ruuansulatuselimistön immuunipuolustusta. Sairaat vasikat ovat alttiimpia suolistotulehduksille ja loisille. Sairaiden vasikoiden kasvu on noin 27 % keskimääräistä heikompaa ja niiden kuolleisuus / karsinta vasikkana on 10 % keskimääräistä yleisempää.</li>
<li>BLIRD:n kantajien osuus testatuista eläimistä on tällä hetkellä 7,8 %. Sairaiksi on todettu 0,16 % testatuista eläimistä. Sairaiksi todettujen eläinten omistajiin tullaan ottamaan erikseen yhteyttä.</li>
<li>Tuloslyhenteet: LRF (vapaa)/ LRC (kantaja)/ LRS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
JNS (Jersey Neuropathy with Splayed Forelimbs)
<ul>
<li>JNS on jerseyllä esiintyvä resessiivinen tautigeeni. Sairaat vasikat syntyvät elossa ja näyttävät terveiltä, mutta niillä esiintyy neurologisia ongelmia, lihasjäykkyyttä pään ja niskan alueella sekä eturaajojen jäykkyyttä ja tunnottomuutta. Vasikat eivät yleensä pysty seisomaan ja ne on lopetettava.</li>
<li>Tuloslyhenteet: JNSF (vapaa)/ JNSC (kantaja)/ JNSS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
TP (Trombopatia)
<ul>
<li>Trombopatia on simmentalilla esiintyvä resessiivinen tautigeeni, joka aiheuttaa häiriöitä veren hyytymistekijöihin.</li>
<li>Tuloslyhenteet: TPF (vapaa)/ TPC (kantaja)/ TPS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
PR (Protoporfyria)
<ul>
<li>Protoporfyria on limousin ja blonde d&#8217;Aquitaine roduilla esiintyvä resessiivinen tautigeeni, joka aiheuttaa valoyliherkkyyttä. Sairaat eläimet usein välttevät suoraa auringonpaistetta ja niillä voi ilmetä karvattomuutta, haavaumia tai ihottumaa etenkin kohdissa, joissa karvapeite on ohut (selkä, turpa).</li>
<li>Tuloslyhenteet: PRF (vapaa)/ PRC (kantaja)/ PRS (homotsygootti kantaja, sairas)</li>
</ul>
&nbsp;
Tulokset tullaan lisäämään mahdollisimman pian myös tautigeenien rotukohtaiseen tilastoon. Tilastoja pääsee tarkastelemaan <a href="http://www.faba.fi/fi/nautojen-perinnolliset-sairaudet">tästä</a>.
&nbsp;
Genomitestaukseen ja tautigeeneihin liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä Fabalab-palveluihin.
Fabalab-palvelut 
fabalab@faba.fi 
puh. 043 825 1003

Faba » Genomitestiin mukaan uusia tautigeenejä Comments Feed

Faban tuotepäällikkö, MMM Elina Paakala väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa perjantaina 19.4.2024 aiheenaan ’<a href="https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/aefcb06b-40ad-468f-92a5-71600d23b1d8/content" target="_blank" rel="noopener">Herd-specific breeding preferences in Finnish dairy herds</a>’.
Maidontuottajat valitsevat keinosiemennyssonneja parantaakseen seuraavan sukupolven lypsylehmien ominaisuuksia. Maatalouden rakennemuutos, muutokset maitomarkkinoilla, jalostusarvon ennusteiden saatavuus yhä useammalle ominaisuudelle ja sonnimarkkinoiden kansainvälistyminen ovat mahdollistaneet yhä tarkempien sonnivalintojen tekemisen. Tämän seurauksena sonnivalinnasta on tullut myös entistä monimutkaisempaa.
Kokonaisjalostusarvossa eri ominaisuuksia painotetaan niiden taloudellisen merkittävyyden perusteella siinä tuotantoympäristössä, missä niitä on tarkoitus käyttää. Pohjoismaisessa kokonaisjalostusarvossa (NTM) painotetaan vahvasti tuotoksen lisäksi terveyttä, hedelmällisyyttä, rakennetta ja kestävyyttä. Paikallisista olosuhteista, tukipolitiikasta tai henkilökohtaisista mieltymyksistä ja mielipiteistä johtuen, maidontuottajilla saattaa kuitenkin olla NTM:n painotuksista poikkeavia jalostustavoitteita.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toteutunutta sonnivalintaa suomalaisissa lypsykarjoissa siemennystietoihin perustuen kahden päämaidontuotantorodun (ayrshire ja holstein) suhteen ja sitä verrattiin maidontuottajilta kyselytutkimuksella AHP-menetelmällä (Analytic hierarcy process) selvitettyihin jalostusmieltymyksiin. Lisäksi käytettiin tuotosseurantakarjojen tunnusluku- ja keinosiemennyssonnien jalostusarvoaineistoja. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten maidontuottajien jalostusmieltymyksiä olisi mahdollista käyttää käytännön sonnivalinnassa, miten ne muuttuivat viiden vuoden seurantajaksolla sekä miten uusi jalostettava ominaisuus otettiin vastaan maidontuottajien keskuudessa.
Osa maidontuottajista keskittyi sonnivalinnoissaan enemmän tuotosominaisuuksiin, osa hedelmällisyyteen ja terveyteen ja osa melko tasaisesti kaikkiin NTM:ssa mukana oleviin ominaisuuksiin. Valintaperusteena oli NTM, vaikka ryhmien välillä oli pieniä eroja. Pieni vähemmistö keskittyi sonnivalinnoissaan rakenneominaisuuksiin. Toteutuneella sonnivalinnalla oli suuri vaikutus odotettavissa olevaan perinnöllisen muutoksen tuomiin taloudellisiin vaikutuksiin. Toteutuneessa valinnassa korostuivat tuotos, kestävyys ja rakenne, jalostusmieltymyksissä terveys, kestävyys ja hedelmällisyys. Rehunsäästöä ei korostunut toteutuneessa valinnassa eikä jalostusmieltymyksissä, vaikka ominaisuus oli vastaajien keskuudessa tunnettu. Viiden vuoden seurantajaksolla jalostusmieltymyksissä ei tapahtunut muutoksia rehunsäästöä lukuun ottamatta. Maidon hinnoittelussa, tuotantopanosten hinnoissa ja maidontuotannon kannattavuudessa tapahtui muutoksia, mikä on saattanut johtaa tuotoksen entistä vahvempaan valintaan.
Vaihtoehtoisten, jopa karjakohtaisten kokonaisjalostusarvojen kehittäminen voisi auttaa maidontuottajia valitsemaan juuri omaan karjaan sopivimmat keinosiemennyssonnit. Tässä voisi hyödyntää jalostusmieltymyksiä tai tietoa toteutuneesta sonnivalinnasta. Maidontuottajat ottavat jalostusvalinnoissaan taloudellisten näkökohtien ohella enenevissä määrin huomioon myös muita tekijöitä, kuten kuluttajien odotukset ja ympäristötekijät. Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavien tekijöiden vaikutus maidontuottajien jalostusvalintapäätöksiin olisi hyvä jatkotutkimusaihe. Lisäksi parempia strategioita, joilla määrällistä ja laadullista tietoa voitaisiin liittää kokonaisjalostusarvojen koostamiseen, pitäisi tutkia.
Huom!
<a href="https://wordpress.faba.fi/fi/post/2024/04/sonnivalintasuunnitelmat/" target="_blank" rel="noopener">Aiheeseen liittyen voit katsoa myös 4.4. pidetyn webinaarin tallenteen, jossa Elina Paakala kertoo samasta aiheesta ja mukana on myös maatalousyrittäjä Eetu Heikkinen.</a> Webinaaritallenne on suomenkielinen.

Faba » Karjakohtaiset jalostusmieltymykset suomalaisissa lypsykarjoissa Comments Feed

<div class="rich-text css-hckxj4">
Lehmiä kouluttamalla saavutetaan monia etuja. Erilaiset hoitotoimet, robotille ja lypsylle oppiminen yms. helpottuvat ja vievät paljon vähemmän aikaa ja näin saadaan luotua tehokkaat työtavat. Sujuvat hoitotoimet parantavat myös työntekijöiden työturvallisuutta sekä -tyytyväisyyttä. Eläinten hyvinvointikin paranee, koska hoidot ja siirrot sujuvat ilma suurta stressiä, huutamista tai lyömistä. Kaikesta tästä seuraa myös mahdollisesti tilan kannattavuuden parantumista. Naudat ovat nopeita oppimaan, joten pienet, oikein tehdyt, koulutushetket ovat riittäviä eikä nautojen kouluttamiseen tarvitse käyttää runsaasti aikaa.
Tule kuulemaan webinaariimme 25.4. klo 11:00-12:30 lisää nautojen lajityypillisestä käyttäytymisestä ja miten nautoja voidaan kouluttaa helposti. Puhumassa Emovetin terveydenhuoltoeläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Iris Kaimio. Webinaarissa käydyt asiat pätevät yleisesti nautoihin, joten webinaari sopii sekä lypsy- että lihakarjojen omistajille, työntekijöille, lomittajille jne.
Webinaari on kaikille avoin ja maksuton!
Tervetuloa mukaa!
Liity 25.4. klo 11:00 mukaan webinaariin <a href="https://urly.fi/3u03" target="_blank" rel="noopener">TÄSTÄ</a>
</div>
<div class="css-12tdgn2">
<div class="chakra-stack css-an02dl">
<div class="css-1twop1n">
<div class="css-0">
<div class="chakra-stack css-1q7jsje">

</div>
</div>
</div>
</div>
</div>

Hedelmällisyyden kehittäminen

Hyödyt

Kenelle HelmiPlus on tarkoitettu?

HelmiPlus -palvelun sisältö

Palvelun hinta

HelmiPlus-palvelun tilaus

Aiheet

Toiminnot

Ajankohtaista